Työblogi jää eläkkeelle

Kun aikanaan aloitin tämän blogin julkaisemista, oli ajatuksena koota kaikki työhön liittyvät postitukset yhteen paikkaan. Olen kuitenkin havainnut, että tällainen konsepti ei oikein toimi. Erikieliset blogini sisältävät postituksia kaikista teemoista laidasta laitaan ja laitojen ylikin. Kyllä sinne työtäkin koskeva materiaali mahtuu. Näin ollen tähän blogiin ei enää ilmesty mitään uutta. Tähän saakka julkaistut postitukset jäävät tähän arkistoon. Suomenkieliset työpostitukseni ilmestyvät tästedes Larkon havainnoissa ja muut kunkinkielisessä blogissa, joihin linkit löytyvät marginaalista.

Työttömyys kasvaa Kiinassa

AFP välittää Kiinan Taloustutkimusinstituutin ennustetta, jonka mukaan Kiinan suurkaupungeissa olisi ensi vuonna 15 miljoona työtöntä työnhakijaa. Lisäksi kaupunkeihin on muuttanut 120 miljoona satunnaisia työpaikkoja metsästävää kiinalaista. Vuonna 2005 Kiinan kaupunkien virallinen työttömyysprosentti oli 4,2. Kun tilanne jopa virallisten lukujen valossa näyttää pahalta, voi vain arvella, millainen se todellisuudessa on. Kapitalsimin yhdistäminen kommunistiseen valtiojärjestelmään tuntuu ajatuksenakin mahdottomalta, saati sitten käytännössä.

Ruotsalaiset tyytymättömiä pomoihin

Svenska Dagbladet kirjoittaa 28 maassa tehdystä työtyytyväisyyttä mittaavasta tutkimuksesta, jossa työntekijät antoivat myös arvosanoja esimiehilleen. Ruotsalaiset pomot saivat kaikilla osa-alueilla huonoimmat arvosanat. Työpaikkoihinsa sinänsä ruotsalaiset olivat kuitenkin tyytyväisiä. Pomot itse ovat ihmeissään. Chef-lehden toimituspäällikkö Unn Edberg kommentoi, että ehkä olisi ollut parempi kysyä yritysjohtajilta kuin työntekijöiltä, mitä mieltä esimiehistä ollaan. Hän ei voi käsittää, mistä tyytymättömyys pomoihin johtuu. Niinpä. Tulokset tietenkin riippuvat siitä, keneltä kysytään. Ja jos kuvajainen ei miellytä, voi toki yrittää vaihtaa peiliä.

Hampaitta syrjintää vastaan

 YLE 24 kirjoittaa, että työpaikkailmoituksissa esiintyy syrjintää, vaikka laki on kieltänyt sen jo kaksi vuotta:

Työantajien on usein hirveän vaikea hyväksyä, etteivät he voi esittää esimerkiksi ikään tai sukupuoleen liittyviä toivomuksia, työministeriön ylitarkastaja Marja-Riitta Pihlman kertoo.

Myös asevelvollisuuden suorittamista tai tiettyä poliittista tai uskonnollista vakaumusta vaaditaan yhä monissa ilmoituksissa.

Syrjinnän vastustaminen on periaatteessa ihan hyvä asia. Käytännössä lainsäädännöllä kuitenkaan ei voida ottaa työnantajalta oikeutta päättää, kenet lopulta työhön ottaa. Siinä mielessä voisi jopa ajatella, että on avoimuuden kannalta hyvä, että jo hakuilmoituksessa kerrotaan suoraan, millaiset tekijät valinnan lopulta ratkaisevat.

Kokonaan oma kysymyksensä on sitten tuo vakaumusasia. Eikö esimerkiksi joku uskonnollinen tai poliittinen järjestö saa vaatia työnhakijalta ideologiansa hyväksymistä? Täytyykö esimerkiksi kirkon ottaa ateisti töihin? Pitääkö vasemmistolaisen järjestön hyväksyä julkiporvari palkkalistoilleen? Tai ainakin ilmoituksessa antaa ymmärtää hyväksyvänsä.

Kenelle siitä on hyötyä, jos työpaikkailmoitus laaditaan viimeisen päälle sääntöjen mukaan "poliittisesti korrektina", mutta valinnassa kuitenkin menetellään niinkuin aina ennenkin? Hakijan kannalta voisi ajatella jopa olevan hyödyllistä, ettei haaskaa aikaansa ja energiaansa lähettämällä hakemusta, joka kuitenkin pantaisiin syrjään.

Työantajan kannalta taas on hyödyllistä, että ilmoitus rajaa hakijoiden määrää. Joillekin täytyy asia sanoa suoraan, kun rivien väliin piilotettu "laillinen" viesti ei mene läpi. Onko se sitten syrjintää vai kuluttajavalistusta?

Muuten, valtion ja kuntien työpaikkailmoituksissa edellytetään usein jotain tiettyä koulutusta tai tutkintoa, vaikka sillä ei läheskään aina ole merkitystä työn kannalta. Eikö se sitten ole syrjintää? Olen nähnyt satoja ilmoituksia, joista voisi päätellä, että mikä tahansa korkeakoulututkinto on suurempi meriitti kuin laaja työ- ja elämänkokemus.

Eduskunnalle tuntuu tässä yhdenvertaisuuden edistämisessä käyneen samoin kuin monta muutakin lakia säädettäessä. On tullut hyväksytyksi laki, jonka vaikutukset jäävät käytännön elämässä varsin vähäisiksi. Deklaratiivinen lainsäädäntö näyttää tietenkin kauniilta paperilla, mutta ei auta pätkääkään syrjittyjä työnhakijoita.

Puhallusansa

 Udo Vetter kirjoittaa pitkään sairaslomalla olleesta saksalaismiehestä, jonka työsopimuksessa oli raittiuspykälä. Sopimuksen mukaan mies on työpaikalla selvin päin eikä käytä alkoholia työaikana. Sairasloman aikana työnantaja kutsui työntekijän "kehityskeskusteluun", jossa oli tarkoitus käsitellä hänen urakehitystään.

Keskustelu jäi kuitenkin lyhyeksi, koska sen todellinen tarkoitus oli päästä työntekijästä puhallusansan avulla eroon. Miehen saavuttua keskusteluun paikalle hyökkäsi kaksi henkilöä puhalluttamaan häntä. Puhalluksen tulos oli 0,2 promillea.

Mies irtisanottiin työsopimukseen kirjatun alkoholikiellon rikkomiseen vedoten. Asianajaja Vetter kommentoi, että jos irtisanomiskirje on käynyt firman lakiasiainosastossa, ei sielläkään ole voitu olla ihan selvin päin sitä luettaessa.

Pomot syynä työtyytymättömyyteen

 Berlingske Tidende kertoo Tanskan työttömyyskassojen tekemästä tutkimuksesta, jonka mukaan työpaikkaa vaihtaneista kaksi kolmasosaa ilmoittaa lähdön syyksi haastavien työtehtävien puuttumisen. Yli puolet mainitsee myös tyytymättömyyden esimiehiin. Liian pieni palkka on vasta kolmanneksi yleisin työpaikan vaihtamisen syy.

Työttömyyskassan johtajan Jesper Bøgen mielestä yritysten johtoportaalla on syytä katsoa peiliin. Kun työvoimapulan aikana etsitään parempaa paikkaa pikemmin työnjohdon kuin rahan takia, tulisi sen herättää ajatuksia johtokunnan kerroksissa, Bøge kommentoi.

Lehdessä esitetyt tiedot ovat osa työttömyyskassan teettämää tutkimusta (pdf-tiedosto). Raportti tehtiin kesäkuussa 2006 suoritetun kyselyn perusteella, johon vastasi 660 henkilöstöasioiden hoitajaa sekä 446 palkansaajaa.

Pitää olla ymmärrettävä

 Saksassa on toisen asteen oikeus (Landessozialgericht Nordrhein-Westfalen) katsonut tuomiossaan, että työvoimatoimiston on kerrottava työttömälle kunnolla, mitä seurauksia voi olla siitä, että ilmoittautuu työvoimatoimistossa liian myöhään. Annettavan tiedon on oltava konkreetinen, oikea, täydellinen ja ymmärrettävä. Tästä syystä oikeus katsoi, että pelkän lakitekstin kopioiminen ei riitä.

Lähde: law-blog